Kormu-Launonen Metsäveikot ry:n historiaa

Historiatiedon lähteinä toimivat seuran jäsenten kertomukset, ja runkona Reijo Kuparisen ansiokas yhteenveto seuran historiasta kirjassa: "Kartanokulttuurista nykyaikaan - Kormu-Launosten kyläkirja" 1997 ISBN 952-90-8602-4.

Seuran perustava kokous pidettiin 11.10.1953 Lauri Nurmen talossa Kormussa. Näin syntyneen seuran perustajajäseninä olivat Lauri Nurmi (ensimmäinen puheenjohtaja), Erkki Puisto (vpj), Ilmari Vuorela (siht.), Erkki Kallioinen, Yrjö Vuorela, Kalevi Haanperä, Raimo Tauru, Vilho Ruoskanen, Lauri Säynäjoki, Olavi Kuparinen, Erkki Kuparinen, Erkki Vepsä, ja Erkki O. Kuparinen. 

Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa, sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, ampumaurheilua ja kenneltyötä. Oivallinen tarkoituksen määritelmä, jota on kestänyt ajan hammasta, ja on toteutuskelpoinen tarkoitus nyt 70-vuotta myöhemminkin.

Metsästystoiminta

1950-luvulla seuran toiminta keskittyi vahvan metsäkanalintukannan ja ketun- sekä oravannahkojen arvon takia enimmäkseen pienriistan metsästykseen. Mutta jo 1956 haettiin ensimmäinen hirvenkaatolupa. Ensimmäinen kaato antoi kuitenkin odottaa itseään vuoteen 1961. Ensimmäinen valkohäntäpeuran kaatolupa haettiin ja saatiin 1970. Historiasta tiedämme nykyään sen, että hirvikanta oli suurimmillaan 1980-luvun puolivälissä, jolloin seuralla oli kaatolupiakin 20 kpl. Tätä kirjoittaessa 2023 hirven kaatolupia on vain 4 kpl, kun taas valkohäntäpeuralle lupia on 2020-luvun alun ollut joka vuosi 150-220 kpl. Valkohäntäpeurakanta onkin ollut alueellamme todella runsas koko 2020-luvun seuran vahvoista kannanhoidollisesta metsästysponnistuksista huolimatta. 

Jo 1950-luvun lopulla istutettiin metsästysmaille ensimmäiset fasaanit. Niistä on kehittynyt fasaanikanta, jota on aina välillä voitu myös saalistaa. Aikaisemmin runsaat riekko- ja peltopyykannat ovat hävinneet kokonaan. Mutta toisaalta juurikin nyt 2023 seuran metsästysmailla on havaittu ilahduttavan monta metsoa poikueineen. Toiveikasta on seurata tätä kannan toipumista. Uusina haittaeläiminä metsästysmaille tulivat supikoirat ja villiminkit 1980-luvulla, joita on pyritty ja edelleen nyt 2020-luvulla pyritään pyydystämään paljon.

Lopen riistanhoitoyhdistyksen alueella siirryttiin suurriistan yhteislupametsästykseen vuonna 1988, jonka jälkeen Metsäveikot ovat osallistuneet ilveksen metsästykseen. Ilveskanta on lisääntynyt eteläisessä Hämeessä tasaisesti 1990-luvulta lähtien niin, että sitä on voitu verottaa muutama yksilö myös Lopella. 2020-luvulla erityisen vahva valkohäntäpeurakanta on lisännyt ilveksien määrää entisestään. Suurpedoista on alueellamme on havaittu ajoittan karhuja ja nykyisin myös silloin tällöin yksinäisiä susia.

Oma metsästysmaja

Metsäveikkojen keskuudessa pitkään elänyt haave oman metsästysmajan rakentamisesta lähti toteutumaan vuonna 1994. Keväällä 1995 perustettiin kiinteistöyhtiö Kormu-Launonen Eräsavu Oy. Sen osakepääomalla kootuilla varoilla ostettiin Paloheimo Oy:ltä tontti Nyynäistentien varrelta. Yhtiössä oli 41 osakasta, joista suurin oli Metsäveikot, muiden ollessa seuran aktiivisia jäseniä.

Syksyllä 1995 valmistui hirvijahtiseurueen käyttöön suuri kota, joka on nyt 2023 edelleen ahkerassa käytössä. Lahtivajaan saatiin niin ikään vesikatto ja talven tultua pidettiin tukkitalkoot. Metsänomistajien myötämielisyyden ansiosta päästiin kesällä 1996 aloittamaan varsinaisen metsästysmajan rakentaminen. Maja suunniteltiin paitsi metsästyskäyttöön, myös seuran jäsenten ja muiden kyläläisten kokoontumispaikaksi. 

vuosien saatossa ja yhteiskunnan muuttuessa majasta ei ole lopulta muodostunut ehkä alkuperäisen suunnitelman mukaista kyläläisten yhteistä kokoontumispaikkaa, mutta esimerkiksi jo perinteeksi muodostunut joulun alla Lopen seurakunnan kanssa yhteistyössä toteutettava metsäkirkko, sekä partioloisten ja Marttojen toiminta majan alueella pitää yllä Metsäveikkojen alkuperäistä ajatusta kyläyhteisön aktiivisena jäsenenä. 2022 Metsäveikot kokeilivat myös uudenlaista alueen lapsiperheille suunnattua toimintapäivää, jossa yhdessä partiolaisten kanssa esiteltiin luontoon, metsään ja metsästykseen liittyviä asioita sekä nautittiin syyspäivästä hyvän riistalihasopan ja peuramakkaran grillauksen merkeissä.  

Seuran puheenjohtajat

Lauri Nurmi 1953 - 1961

Reino Kuparinen 1962 - 1979

kunniapuheenjohtaja Erkki Kallioinen 1980 - 1992

Markku Hatakka 1993 -

Reijo Kuparinen 

Harri Hatakka 2003 - 2013

Tero Haikara 2014 - 2015

Reijo Orava 2016 - 2022

Harri Hatakka 2023 -